Aallon huipullahan ei niin nillitetä. Nillitetään pohjalla. Pää ei suostu kääntyyn vasemmalle, jos yritän on tuloksena vammanen vapina. Sehän täs kai on perimmäinen pelko- oonko mä tulevaisuudessa pelkkää aivo- milksheikkii.
Kävin ekakertaa fysioterapeutilla. Aika frank- mama. Komenteli niinkun olisin ala- astelainen ja myös tottelin samoin. Selitti mulle aika rautalangasta miten kroppa toimii. Selitti myös et miks mun ei toimi. Eilen piti olla toinen tapaaminen mut sihteeri ilmoitti että mun Frank oli lähteny muualle. Just kun oli tullu mielikuva rautasesta ammattilaisesta, joka tietää mistä puhuu. Masennus-vittu. Uus aika on nyt sit varattu kolmen viikon päähän. Luultavasti jolle jungsterille kuka googlaa nikamien määrän lisäks dystonian.
Toisaalta oon elänyt mielekkäästi. Oppinut joka päivä lisää mielekästä työtä tehden. Ansaitulla rahoilla oon nähnyt maailmaa- kulttuuria, historiaa ja ihmisiä. Elättänyt kissoja ja miehiä.
Veli aikoinaan sano, tottahan se on, et me ollaan kaikki tähtipölyä. Molekyyli meressä. Mikähän vittu oikeuttaa mut tähän vellontaan.
https://www.youtube.com/watch?v=pGL2rytTraA
